tiistai 17. joulukuuta 2013

Lisää treeniä

Hiukan pitkäksi venähtänyt treenien väli ei pahoista aavistuksista huolimatta aiheuttanut toimenpiteitä. Edellisessä sessiossa värkätyt uudet sovitukset olivat pysyneet mielissä hyvin ja hommaa saatiin jatkettua hienosti siitä mihin viimeksi jäätiin. Muutamia ihan toimivia uusia koukkuja vanhoihin biiseihin onkin saatu aikaiseksi, joskin niiden myötä myös haastavuuskerroin on lisääntynyt lähes eksponentiaalisesti. Tuleva sessio tuo kaiken muun ohella tullessaan taas äänitystä, jotta kikkailuista saadaan jälki myös myöhempää tarkastelua varten. Johtuneeko uutuudenviehätyksestä vai mistä, mutta treenikämpällä suoritettu louhiminen on ollut jopa poikkeuksellisen määrätietoista ja päättäväistä.

Orkesterin visuaalinen ilme alkaa saada muotoaan hitaasti mutta varmasti. Kotisivujen ensimmäinen raakaversio on valmis ja ne tuupataan kansan pällisteltäväksi heti kun edes ohuesti kelvollista audiojulkaisua saadaan ilmoille. Uskaltaisin veikkailla että viimeistään vuodenvaihteen jälkeen päästään ottamaan savut Mikan piilostudiosta ja runttaamaan raitoja kovalevylle. Äijän itsensä esittelemä referenssi samaisen pajan aiemmista aikaansaannoksista oli vähintäänkin vakuuttavaa, joten usko on kova että pontevaa räminää saadaan varmasti aikaiseksi. Privaattistudion olemassaolo on bändille ihan täydellinen jackpot, kerrankin voi tarkkaamossa viettää juuri sen verran aikaa kuin tarvitsee, kelloa tuijottamatta ja lantteja laskematta. Myös tulevien julkaisujen esituotantoa silmälläpitäen homma on erinomaisen hyvällä mallilla.

Treenikämppä on hiljalleen täyttynyt mitä esoteerisimmista laitteistoista. Samulin paikalle ahkeroimat "Made in USSR"-kaiuttimet herättivät pelonsekaista kunnioitusta. Painoa per kaappi on varmasti saman verran kuin kenellä tahansa orkesterin jäsenellä ja soundi on hunajaa. Ensimmäiset keikat vedettäneen kuitenkin vuokrakamoilla, noita kun ei ilman Sm-tason painonnostajan kompetenssia siirretä yhtään mihinkään. Mutta saapahan ainakin kämpällä laulun ja hammondit kuulumaan.



Juissi

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Treenit vol. 3

Kolmas treenisessio takanapäin: karavaani kulkee, saatana laulaa ja rattaat natisee. Muutama biisi opeteltiin päällisin puolin, nyt keskityttiin niistä kahden yksityiskohtien hiomiseen. Kiipparistin läsnäolo tuo mukaansa omat sovitukselliset haasteensa, kosketinsoittajan kanssa kun aiemmin ei soittohommia ole tehty. Ukkeli itse suhtautuu kuitenkin hommiin tyynesti, myötäillen ja rauhassa omaa paikkaansa äänikuvassa hakien. Ajoittain saatiin seurata jopa muusikolle harvinaista multitaskingia, kun miekkonen kutoi urkumattoa toisella kädellä ja teki muistiinpanoja toisella. Varmasti vielä päässään ajatteli jotain kolmatta asiaa. Samoin rumpali on tapaamistani helpoimpia yhteistyökumppaneita, mies työskentelee koneen tavoin.

Ulkomusiikillinen puuhastelu on käsittänyt muun muassa merchandisen kartoittamista: mitä tarvitaan, kuinka paljon ja mitä maksaa. Aikeena on polkaista paita-, ja sälämyynti käyntiin heti ensimmäisestä keikasta lähtien. Keikkaliksoista voi nimettömänä uutena tulokkaana joutua alkuvaiheessa tinkimään rajustikin ja helpoin tapa paikata tulovajetta sekä kattaa kustannuksia on oheisesineiden myynti. Tämä pääsee usein unohtumaan, mikä sinänsä on harmillista. Myydyllä paidalla kun on rahallisen arvon lisäksi myös mainosarvoa. Rikastumaan oheismyynnillä ei pääse, mutta jo vaikka viidenkympin myynti voi tuottaa esim. bensarahat keikkapaikalta kotiin tai safkat väsyneille pelimanneille yöhuoltamolla. Tätä ei ole syytä väheksyä.

Kiipparistin hallinnoima demostudio tarkastettiin ja hyväksi havaittiin. Masterplan on seuraava: pari-kolme biisiä kunnolla haltuun, viikonloppu tai kaksi armotonta raitojen tallennusta ja äänite bittiavaruuteen. Kotisivujen auetessa on pirun mukava olla esitellä ääntä ja/tai jopa liikkuvaa kuvaa, samoin keikkamyyntiä helpottamaan on syytä olla jokunen rallatus tallennettuna. Demo edellä voidaan keikkamyyntiä jo aloitella bändin vielä treenatessa settiä kasaan. Keikkoja kaupatessa kun kaksikin kuukautta on vielä melko lyhyt aikaikkuna, puolen vuoden päässä kapakoissa yleensä on paremmin vapaita iltoja. Sillä kurin aikaa jää mukavasti mainostamiseen ja siviilielämän järjestelyynkin.

Seuraavat treenit odottelevat 1,5 viikon päässä. Jännä nähdä kuinka vähän uusista sovituksista silloin enää muistaa.

Juissi